Mutta asiaan.
—
MTV3 uutisoi 27.8. unihalvauksesta ja siitä, miten unet saattavat ahdistaa ihmisiä. Kuten jo kirjoitin viime vuonna, lepo on urheilijalle yksi kolmesta kehityksen kulmakivistä. Mitä sitten tehdä, jos yksinkertaisesti ei kykene nukkumaan ja saatu uni ei vain riitä?
Jos et jaksa lukea turhan pitkää ja puuduttavaa omaelämänkertaani, hyppää suoraan boldatun fontin kohtaan, josta alkavat yleismaalliset uni-ohjeet.
—
Kärsin erittäin vaikeasta unihäiriöstä, joiden diagnosointi on osittain edelleen kesken. Olen lapsena ollut hyvä nukkuja, mutta aikuisikään tullessa aloin saada kauhukohtauksia yöllä. Kyllä, siis niitä huutopotkuraivokohtauksia, joita normaalisti lapset saavat ja ne loppuvat murrosikään. Omalta osaltani tämä ei tullut pelotteena, sillä samanlaisia kohtaloita on muuallakin lähisuvussani.
Ensimmäinen kerta oli pahin. Muistan nähneeni unta, jossa rotat söivät kroppaani. Heräsin huutaen ja seisoen sänkyni vieressä, jossa katsoin tätä tapahtumaa. Sykkeeni oli äärettömän korkea ja kohtauksen jälkeen sain migreenikohtauksen. Kerrottakoon heti alkuun että “päässäni ei ole vikaa” (ainakaan tavallista enempää) :) . Satun kuulumaan siihen vähemmistöön, joka omaa narkolepsiaan altistavan geenin. Tätä geeniä on vasta alettu tutkimaan narkolepsian puhjettua sikainfluenssasta. Kohdallani ei ole kuitenkaan kyse narkolepsiasta vaan jostain muusta analysoimattomasta geenirasitteesta. Geenin olemassa olo kohdalleni tuli eteen post-traumaattisen stressin jälkeen, kun olin pitkään ollut uneton.
—
Kerron teille hieman lisää tästä eriskummallisesta vaivasta, joka haittaa ehkä enemmän muita kuin minua.
- Kohtaukset tulevat aina unen alussa eli 45min-90min välissä.
- Yleensä saan yhden kohtauksen. Vaikeat kohtaukset voivat toistua 45min sykleissä
- Tietyt harjoitukset altistavat kohtauksille. Tällaisia on muun muassa kovat työntöreenit, penkkitreenit sekä maksimimaastavetotreenit. Voimanostoaikana varustenostot olivat myrkkyä.
- Pitkään jatkunut huono uni altistaa kohtauksille
- Dietillä kohtaukset vähenevät. Syödessä miten sattuu ne taasen lisääntyvät.
- Tietokoneen ja liikkuvan kuvan katsominen altistaa kohtauksille
- Saan kohtauksia helpommin tutuissa ja turvallisissa paikoissa. Muissa en oikein osaa nukkua.
—
TTY:llä kiltahuoneella muistan opiskelija-asunnon naapurin pojan miettineen kukakohan yöllä tapettiin, ja olisiko pitänyt soittaa poliisit. Totesin sen olleen minä. Vaikka nykyään ystäväporukalla vitsailemmekin asiasta, on urheilijana tämän ongelman kanssa eläminen ollut haastavaa.
Kävin jo Tampereella ollessani asiasta neurologilla, jonka vastaus oli: migreeni. Sain tähän lääkkeet, mutta oireet eivät helpottaneet. Pahimpia olivat ne aamut, jolloin jouduin heräämään jo kahdeksaksi kouluun, kun ensin olin elämöinyt kahteen asti. Kun olin kärsinyt yli kuusi vuotta tästä vaivasta, mittani tuli täyteen. Se aika, kun saatoin purra vieressä nukkuvaa ihmistä pelätessäni tätä, ja kun olen juossut useasti ympäri asuntoa aiheuttaen itselleni ja materiaalille tuhoa, oli tullut tiensä päähän.
Marssin Helsingin uniklinikalle, jossa ensimmäistä kertaa ikinä kukaan kuunteli minua ja minua alettiin tutkia. Sain kotiin laitteiston, jotka tutki aktiivisuuttani ja lisäksi kävin nukkumassa yön sairaalassa, jossa aivoni kytkettiin koneeseen ja unen laatua tarkkailtiin. Näin haluttiin poissulkea mahdollisuus yöllisiin epilepsiakohtauksiin sekä muihin yleisimpiin unihäiriöiden aiheuttajiin.
Pelottavinta oli huomata se, että elimistöni herää vasta iltapäivällä. Vireystilani on todella matala kohtauksien jälkeen, joten tämä ei voi olla vaikuttamatta urheiluun. Lisäksi sykkeeni kävi öisin reippaasti yli 100, ja leposykkeeni oli parempi ennen nukkumaan menoa kuin yön aikana. Verenpaineeni oli myös matalimmillaan ennen nukkumaan menoa, eikä levänneenä. Tajusin ensimmäistä kertaa, että uniongelmat polttivat omaa kynttilääni molemmista päistä. Lisäksi miten paljon olinkaan antanut tasoitusta kilpasiskoille, kun takana oli vuosien univelat.Milloin ehdin palautua?
—
Ongelmaan ei löytänyt yhden ratkaisun mallia, vaan olen joutunut tekemään askel askeleelta muutoksia kohti parempaa yöunta. Tässä ovat oman elämäni uniavaimet. Niiden rakentamisessa on uniklinikan tutkijoiden lisäksi toiminut Unikulman Vesa Tuominen , joka on elämäntyönään päättänyt parantaa suomalaisten unta. Hänellä on fysioterapeutit mukana valmistamassa sänkyjä ja hän on mukana useissa kansainvälisissä unitutkimusryhmissä auttamassa tällaisia ihmisiä kuin minä olen.
OHJEITA
1. Nuku riittävästi
Vaikka tämä tuntuu itsestään selvyydeltä, on ollut vaikeaa oppia siihen, että päiväunet eivät ole 15min powerit vaan minulla ne ovat 45minuutista puoleentoista tuntiin. Päiväunet suoritetaan mieluusti sängyssä. Tällöin elimistö ei ole yliväsynyt mennessään nukkumaan, vaan osaa laittautua uneen.
—
2. Tee makuuhuoneesta nukuttava paikka
Makuuhuoneessa ei saa olla liian kuuma, ilma ei saa olla liian kuiva eikä myöskään kostea. Lisäksi sisutuselementit ja muut tulee olla hillittyjä. Jos et kykene nukkumaan makuuhuoneessasi, mene muualle. Vaikka sohvalle nukkumaan jos saat siinä paremmin nukuttua. Makuuhuoneessa, tarkemmin sängyssä, on turha kiemurella odottaen unta, joka voi olla veret seisauttavan pelottava. Makuuhuoneen tulee olla mukava paikka.
—
3. Pimeys
Koska aivomme vastaavat valoon, tulee makuuhuoneen olla pimeä. Pimennysverhot tulee siis asentaa ikkunoihin kiinni, jolloin valoa ei pääse mistään reunoista sisään. Tämä on vielä vaiheessa ja öisin luulen pieniä valonauhoja, joita pimennysverhon sivusta tulee, ötököiksi. Ja ne ovat pelottavia. Lisäksi väliovi on pimennysverho, jolla saadaan makuuhuone eristettyä koko pimeäksi. Makuuhuoneen isoin seinä on musta.
—
4. Sänky
Sänky on unen kiistaton diktaattori. Se on hankinnoista kallein, mutta vietämme noin 40% ajastamme sängyssä. Miksi siis panostamme autoon, jossa vietämme noin 4% enemmän rahaa?
Jos omasta sängystä muodostuu painajainen, tulee sänky vaihtaa. Luovuin 10 vuotta vanhasta ikean halppissängystä, ja kotiini siirtyi minun kropalleni suunniteltu yksilö, jonka jokainen neliösentti on tarkkaan mitoitettu. Pystyn ensimmäistä kertaa nukkumaan selälläni ilman ongelmia. Vesa teetätti minusta kehokuvan (alla), joka paljastaa sängyn suunnittelijalle ne ongelmallisimmat kohdat. Painonnostajana olkani ovat ulkonevat samoin kuin pakarat. Lisäksi makuulla olevat jumit tulivat kartasta esille. Esimerkiksi pohkeeni olivat turhan tiukat, jolloin alaselkä ei pääse nukkuessa rentoutumaan.
—
5. Peitot ja tyynyt
Hyvässä sängyssä ei periaatteessa tarvitsisi olla tyynyä ollenkaan. Tärkeintä on, että tyynyn tulee olla korkeampi niskan kohdalta kuin mitä se on takaraivolta. Näin niska saa rauhoittua yöllä. Peiton tulee olla riittävän lämmin, hengittävä ja se voi olla jopa hieman painava. Tällöin selällään nukkuminen alkuun helpottuu.
Lakanat! Tämä oli Unikulman väen erikoisvaatimus. Vaihdoin lakanani sähköä johtaviin, omaan kotiin maadoitettuihin lakanoihin. (kuva alla). Syy näiden käyttöö löytyy vapaista radikaaleista, jotka jäävät helpolla elimistöömme notkumaan (vrt kuona). Sähköäjohtavat lakanat purkavat elimistömme sähkömagneettisia virityksiä yöllä, jolloin palautuminen tehostuu
6. Herätä mahdollisimman monta aistia kerralla
Koska minulla on vaikeuksia saada kroppa käyntiin, tulee herätys olla tehokas. Mielellään valot heti täysille, ylös sängystä ja kylmään suihkuun. Tehokasta ja toimii. Vihaan tätä. Olen tuntikausia torkuttaja enkä todellakaan halua kylmään suihkuun aamulla. Mutta kesällä sain kuin sainkin unirytmini sopimaan urheiluuni, eli aamureenit taittuvat nyt mallikkaasti ennen yhdeksää.
—
7. Poista sähkölaitteet makuuhuoneesta
1990-luvun loppu ja varsinkin 2000-luku ovat olleet elektroniikan valtakautta. Jokainen sähkölaite säteilee, mutta millaista jälkeä säteily meihin jättää, ei olla vielä tutkittu. Sähköyliherkkyys ja sen tutkinta on aloitettu monissa maissa, mutta tutkimukset ovat vielä pahasti kesken. Lisää sähköyliherkkyydestä pääsee lukemaan tästä.
—
8. Säännölliset ruoka-ajat
Ei varmaan tullut kenellekään yllätyksenä, miten paljon ravinto ja ruoka-ajat vaikuttavat elimistöömme. Ruoka-ajat tulisi olla vakiot ja liian raskaan ruuan syöminen illalla ei anna elimistön rauhoittua uneen.
—
9. Beddit
Kyseessä on sänkyyn asennettava laite joka tutkii untasi. Se antaa reaaliaikaista tietoa puhelimeen ja pilvipalvelimeen (siellä enemmän spesifisempää), miten nukut ja kuinka laadukasta uni on.
Kun olin pitänyt kuukauden Bedditiä päällä, soitti Vesa Tuominen minulle ja kysyi; nukutko oikeasti noin huonosti. Minun arvoni pyörivät noin 3-20 välillä, kun hyvä uni alkaa noin 80 pisteestä. Nyt olen saanut kolmen kuukauden aikana hivutettua uneni laadun 60-70 tienoilla, mutta vielä on matkaa. Olen aloittanut joogan, lisännyt iltarituaaleihin rauhoittumista, välttelen tietokoneella istumista ja keskityn siihen, mitä milloinkin syön. Kontrolloin untani ja palautumista tarkoin Check My levelin ja Bedditin avulla, jotta hitaasti askel askeleelta saisin levättyä.
Erityiskiitos siis Helsingin Uniklinikalle ja Unikulmalle, siitä että olette olleet mukani auttamassa ja autatte edelleen minua ratkaisemaan tämän ongelman.
Ja ratkaisua odotellessa kiitokset myös ylikärsivällisille maajoukkuetovereille, jotka ovat alkaneet oppia hallitsemaan untani. Mutta hei, en sentään kuorsaa ja elämöin vain noin 5% öistä, joten en ole ihan toivoton tapaus!
Jos sinä siellä ruudun toisella puolella kärsit vastaavista, eriskummallisista uniongelmista, tutustu Uniklinikan sivuihin. Jo yksinään se, että unitutkijat saavat lisää dataa ja tietoa unesta ja aivosta, voivat auttaa minunlaisia ongelmatapauksia saamaan unen päästä kiinni.
Eli hyvää yötä kaikille, ja nukkukaa paremmin!
Anni
