Mainittakoon että kolmannen osan ”Kehityksen pyhästä kolminaisuudesta: Ravinto” julkaistaan tällä tulevalla viikolla. Lisäksi pk-seudulla on syksyllä vain kaksi painonnostokoulua. Crossfit 8000 järjestämä 6 kerran (click) ja Crossfit Herttoniemessä pidettävä intensiivivalmennusjakso (click).

—

Olemme poikkeuksellisesti harjoitelleet koko kesän crossfit-salilla, sillä Helsingin kaupunki sulkee ovensa meiltä aina kesäksi. Tämä ei onneksi ole tuottanut suurta harmia, koska Crossfit Herttoniemi otti meidät jälleen avosylin vastaan ja olemme saaneet harjoitella yhdessä Suomen parhaista PAINONNOSTOsaleista. Nyt ehkä onkin aika käsitellä hieman crossfitin ja painonnoston salietikettieroja.

Painonnosto on se pieni laji, jonka kaikki sekoittavat bodaukseen tai voimanostoon. Kaupungit tarjoavat normaalisti painonnostotiloja eli kuntosaleja, mutta onneksi on vielä poikkeuksia. Euran kunta rakensi uuden kunnallisen salin Leokon pn-tankoineen ja Helsingin kaupungilla löytyy useasta paikasta lavat. Rovaniemellä jokainen tietää painonnoston ja siihen panostetaan. Porissa Porin kaupunki tukee paikallista seuratoimintaa ja Tampereella on Nääshalli.

Yhteistä näille kaikille kaupungin tiloille on ahtaus. Painonnoston nostaessa taas suosiota ovat harjoittelijat siirtyneet takaisin 80-luvulle, painonnoston kulta-aikaan, jolloin salilla oli miehiä ruuhkaksi asti. Jokaisessa tangossa harjoitteli vähintään neljä miestä (Naisiahan ei salilla silloin ollut, tai olivat äärettömän harvinaisia painonnostossa).

Oma valmentajani on opettanut ensimmäisistä reeneistä asti jakamaan tangon ja lavan, lisäksi ensimmäisessä maajoukkueleirillä sain kyllä tuta kokeneemmilta painonnostajattarilta (terveisiä Annalle :) ) miten yhteisessä tangossa harjoitellaan, sillä Vierumäellä ei lavoilla ja tangoilla juhlittu. Painonnostaja on tottunut harjoittelemaan tilassa, jossa on muitakin. Ja painonnostajat ovat tottuneet, että ympärillä on ihmisiä, jotka tämän ymmärtävät.

Painonnostosali on täynnä kirjoittamattomia sääntöjä. Tangon yli ei kävellä. Ennen tämä oli jopa rangaistava teko kisalavalla. Toiselle tulee antaa nostorauha. Et voi tietää tangossa olevasta rautamäärästä, miten tärkeä tai tarpeeton nosto tämä nostajalle on. Siitä syystä annetaan jokaiseen nostoon rauha. Se tarkoittaa, että toisen katsepisteen ohi ei nostojen aikana kävellä, toisen edessä ei venytellä, toisen nostojen aikana ei huudeta eikä räkätetä. Painonnostaja on tottunut siihen, että olan taakse ei temmatessa tarvitse vilkaista, sillä kuka idiootti ainakaan allekirjoittaneen nostojen aikana siellä takana haluaa olla ottamassa tankoa vastaan.

Samassa tangossa on myös omat kirjoittamattomat sääntönsä. Tanko lastataan ja puretaan yhdessä. Jos samalla lavalla on kaksi tankoa, oma tanko rullataan lavan reunaan noston jälkeen, jotta lavakaveri saa tulla rauhassa keskittymään omaan nostoonsa. Lisäksi välineisiin littyy kasapäin sääntöjä. Mainittakoon näistä se, että paikassa jossa on vain vähän naisten tankoja, ei naisten tangoilla kyykätä. Kisatankoja ei lastata telineisiin ja ylöstyönnöissä pukeilta käytetään pienemmän murheen periaatetta eli sellaista tankoa, joka ei vääntyessään saa aikaan murhetta. Toisin sanottuna kisatangot eivät ole tätä varten. Lisäksi parhaan tangon saa se, jolla on raskain reeni. Aikanaan Rollon vanhalla salilla myös musiikkivalinnan sai tehdä se, jonka reeni oli kovin. Helsingissä ei kuunnella musiikkia ollenkaan.

Kaveria kannustetaan, samoja reenejä tekevien kuuluu opetella kilpailemaan keskenään ja jokainen meistä tietää, milloin toisella on kilpailut tulossa. Harjoittelukavereista ollaan kiinnostuneita. Kaikessa junttiudessaan painonnosto on kuitenkin jopa ”seuralaji”, jossa yhdessä tekemisestä ammennetaan voimaa jatkamaan omalla tiellä. Tämä on totuteltava, sillä varsinkin kansallisissa kilpailuissa samassa tangossa saattaa olla useampikin nostaja. Ja harvoin edes SM-kisoissa saa nostaa omalla lavalla, toisin kuin kansainvälisissä arvokilpailuissa.

Nyt harjoitellessa Crossfit-salilla olen huomannut, miten näistä säännöistä ei oikein mikään enää toimikaan. Crossfittaajalla on aina oma tanko, sillä aikaa vastaan tehtävissä jutuissa se on välttämätöntä. Tämä on nähtävillä myös taitoharjoittelussa ja punttikouluissa olen tottunut ihan kädestä pitäen ohjeistamaan ihmisiä, kuka nostaa kenenkin kanssa ja millä tangolla. Nostajat hakevat luontevasti aina oman tankonsa.

Crossfittaajat reenaavat, miten sattuu. Samassa letkassa voi nostaa samaan aikaan useita nostajia, jotka pahimmillaan tuijottavat toisiaan suoraan päin nostaessa. Koska kaikilla on kiire, ei taakse ehdi useastikaan katsomaan. Painonnostosta on tullut ryhmäliikuntaa. Huomatkaahan joskus, miten Rovaniemen Voimapajalla lavat on suunniteltu. Lavat eivät ole samassa linjassa, jotta suoralta kontaktilta vältytään.

Koska monta ihmistä nostaa samaan aikaan, on tämä usein nähtävillä läheltä piti-tilanteina. Toisaalta en ole ikinä kuulut, että crossfitissä kukaan olisi tempaissut kaveria niskaan. En ole kuullut yhdestäkään onnettomuudesta. Painonnostajana olen itse tottunut tekemään valinnat siten, että minimoin riskit. Toisin sanoen pikkulevyt on siirretty pois lavalta, jotta tanko ei pompi holtittomasti. Allemenoissa tilaa räkkiin on oltava riittävästi, jotta tanko ei singahda jaloille takaisin. Ystävälajimme ei tästä tunnu välittävän.

Kuten monet tietävät en omaa henkilökohtaisia antipatioita crossfittiä kohtaan. Silti täytyy myöntää, että ennen EM:iäni maksimipäivänä jouduin ikävään välikäteen kotisalilla. Olin Herakleen harjoitusvuorolla reenaamassa, kun vieraileva ristiinkuntoilija oli päättänyt tulla tutustumaan Rusan saliin. Kello käyntiin ja menoksi! Lämmittelin itse tempauksia ja tangossa oli 65 kiloa rautaa. Edessäni oli kyseisen henkilön tanko myös. Kesken paineidenoton tämä urheilija juoksi eteeni nappasi tangosta kiinni ja alkoi tempaisemaan. Noin puolen metrin päässä minusta, ja olin siis jo tangossa kiinni nostamassa. Poistuin takavasemmalle.

Kysyin noston jälkeen syytä tähän niin vastaus oli ”Mun pitää nostaa tätä kelloo vastaan niin pitää tulla heti tankoon kiinni.” Neljän ruuhka rusalla ja kaksi lavaa käytössä. Toisessa temmataan ja toisessa  vedetään maasta; kellon kanssa. Pienoisen sanailun jälkeen CF-nainen totesi minun olevan niitä ihmisiä, jotka vihaavat crossfittiä. VIHA-kortti vedetty!  Crossfit Herttoniemen Laura totesi vieressä että ei, emme Herakleessa vihaa crossfittiä vaan toivomme muiden huomioimista harjoitellessa paikassa, jossa viidellä nostolavalla harjoittelee samaan aikaan 20 nostajaa.

 Harjoituksen jälkeen juttelin ko. ristiinkuntoilijan kanssa ja tulimme siihen tulokseen, että jonkun pitäisi ohjastaa uusia kasvoja näistä pienistä jutuista. Olemme ehkä painonnostajina tottunet liikaa omaan rauhaamme ja yksinäiseen puurtamiseen. Siksi onkin tärkeä, että noustaksemme ihmisten tietoisuuteen avaisimme suumme ja juttelisimme, salilla puhuisimme lajistamme emmekä vain sulkeutuisi reikäisissä verkkareissa kellareihin. Katsoessani viikonloppuna Savonlinnan Crossfitsalin Ghetto Snatch- osakilpailua tulin siihen tulokseen, että ristiinkuntoilijat taipuvat erittäin hyvin myös painonnostokisoihin. Tunnelma on ehkä riehakkaampi, sillä nostojen aikana soitettiin musiikkia ja suurta  painostavaa hiljaisuutta ennen nostoa ei nähty. Mutta tämä ei haitannut. Nostajat olivat onnellisia onnistumisista, ymmärsivät tuomioiden syyt ja mistään ei valitettu. Niinpä, valituskulttuuri ei kuulu yltiöpositiiviseen cf:iin.

Mahdumme salille siis jatkossakin molemmat ja molemmilla on opittavaa toisistaan. Mutta mikä hienointa, olemme kaikki ihmisiä, jotka nauttivat urheilusta ja itsensä kehittämisestä. Sillä siitähän tässä kaikessa on kyse;

rakkaudesta urheiluun

Anni