Omalla valmennusurani jatkon kannalta olen ajatellut, että aika jonka kulutan kehittäen itseäni urheilijana palvelee minua myös myöhemmin. Henkisten ominaisuuksien hyödyntäminen ja henkisten lahjakkuuksien, jo olemassa olevien ominaisuuksien muokkaaminen sekä itsensä tunteminen ovat tärkeitä avaimia urheilussa.

Tästä syystä mukaani matkalle eksyi moninaisten vaiheiden jälkeen Lasse Luostarinmäki, joka on toiminut voimanostajien parissa jo pitkään ja oppi-isänsä Pasi Koivusen tavoin on ollut syvästi innoissaan paino- ja voimanostosta. Jotta onnistuisin hyödyntämään Lassen opit, päätin alkaa pähkäilemään niitä näin blogin välityksellä.

—

Mitkä asiat tulee muuttua, jotta onnistuisin matkassani?

Tämä oli ensimmäinen kysymys, johon minun tuli löytää vastaus. Minun kolme kohtaani ovat lepo, asioista luopuminen ja laadukkaat harjoitukset. Käytännössä tämä on tarkoittanut myös sitä, että olen vaihtanut harjoitteluaikoja, kehittänyt omia tapoja valmistautua harjoituksiin sekä kehittänyt itselleni sopivia rutiineja alkuveryttelyyn. Nykyään suunnittelen lämmittelyt etukäteen ja olen kokeilut monenlaisia erilaisia kikkoja.

Jotta laatu säilyisi myös alkulämmöissä olen pyrkinyt opettelemaan keskittymään nostoon kahdella tavalla: näen itseni nostaessani ulkopuolisen silmin, mutta olen opetellut myös tekemään suorituksia itse. Mielikuvaharjoittelu on hyvää oheisharjoittelu pään toimiessa. Mutta jos henkinen lukko on jo olemassa, on nostojen onnistumisen kuvittelukin jo vaikeaa. Itselläni on muutaman kerran ollut vaihe, että nukkumaan mennessä näkee ainoastaan epäonnistuneita tempauksia tai työntöjä. Ja vaikka miten mielikuvaharjoittelisi, jäävät työnnöt silti eteen. Se ei ole henkisesti helppoa. Miettikää jos ette edes itse mielikuvissa osaa onnistua, miten se keho osaa liikkua oikein?

Hermosto oppii ajatuksilla

Jokainen ajatus sytyttää geenin ja siksi mielikuvaharjoittelu ja ajatustyön tekeminen tuovat lisää toistoja vaativissa taitolajeissa. Kuitenkin aivojen avaaminen ja sulkeminen pitäisi olla säädeltävissä. Siksi aivotyölle pitäisi olla aikansa ja paikkansa. Omalta kohdaltani aloitan joka iltaiset 15 minuutin kävelylenkit, jotka päättävät painonnoston ja valmennusajatukset. En voi joka päivä ja hetki miettiä nostoja, joten on tärkeä osata irrottautua tästä. Nämä illan käppäilyt tulevat katkaisemaan rytmin ja mahdollistavat siirtymisen arkirutiineihin.

Puhu itsellesi

Parisuhde, valmennussuhde eikä ystävyyssuhde kestä urheilijan narsistisia piirteitä eli sitä, että toivomme voivamme puhua omista onnistumisista ja epäonnistumisesta taukoamatta. Tärkein ajatusten jakaja ja kuuntelija olen minä, joten minun pitää oppia puhumaan itselleni. Monet asiat kannattaa sanoa ääneen, jotta kuulen ajatukseni paremmin. Vaikeiden hetkien jälkeen tulee myös onnistumisia, mutta meidän pitää nähdä ne. Sen sijaan, että muistan mitkä asiat menivät vikaan, pitäisi minun pyrkiä vahvistamaan onnistumisen tunnetta ja pakottaa kehon automatisoimaan itsesi onnistumaan.

Tee itsestäsi mestari

Vaikka käytössäni olisi maailman paras valmentaja ja olosuhteet tai vaikka lähtisin harjoittelemaan huippuolosuhteisiin, jos en itse tee työtä, ei minusta tule sen kummallisempaa nostajaa kuin muista. Olen itse vastuussa omasta onnistumisestani ja siitä, että käsittelen omaa kehoani työvälineenä. Jos minä en usko itseeni ja systeemiin, ei maailma ympärillä muovaa minusta onnistujaa. Kukaan ei pakota minua syömään terveellisesti tai käymään nuo 15 minuutin lenkit. En ole enää punttikoulussa, jossa liikkeitä valvotaan. Se työ ja halu lähtee minusta itsestäni. Ja jos en siihen itse osaa asennoitua, se on voi voi. Tiedän, että maanantaina on paluu taas normaaliin rutiiniin ja saan uuden ravinto-ohjelman. Tiedän myös sen, että maanantaina on aika aloittaa määrätietoisempi lihashuolto ja saada kroppa toimimaan kohti painonnoston SM-kilpailuja. Eväät minulla olisi taas repussa, nyt tulee enää jaksaa kantaa se maaliin.

YT

Anni