
Kun syksyn bodikisat on saatu alta pois ja keskustelu lajin terveyshaitoista on hälvennyt, on aika keskittyä yleiseen eli aivan tavalliseen ihmiseen.
Terveys ja liikunta ovat nousseet Suomessa uuteen trendiasemaan. Televisio on pullollaan laihdutuskilpailuja, -ohjelmia ja -tavoitteita ”täydellisestä bikinivartalosta.” Vaikka urheilullisuuden lisääntyminen väestössä on hienoa, on lieveilmiönä tuloerojen tavoin syvenevä terveyskuilu.
Sana dieetti on kokenut inflaation
Virallisesti dieetillä tarkoitetaan ruokavaliota. Meillä jokaisella on siis oma dieettimme eli tavat miten syömme. Dieetti ei tarkoita laihduttamista eikä automaattisesti saisi kuulostaa korvaan ahdistavalta ja pahalta. Dieetti on sanana vastaava unirytmin kanssa. Toisilla meistä unirytmi on selkämpi ja toimivampi, mutta kaikilla meillä on aika, jolloin nukumme.


Kuvassa on esitettynä kaksi erilaista lautasmallia, jotka saattavat kuulua ihmisen ruokavalioon eli dieetiin. Sanomattakin on siis selvää, että ruokavalioita on erilaisia. Toiset niistä ovat terveyttä edistäviä ja toiset taas ei. Mikä sitten määrittää terveellisen ruokavalion? Salaattien määrä? Kalorit? Lihan alkuperä?
Terveys koostuu monesta tekijästä ja on osana elämänlaadun rakentumista
WHO:n mukaan elämänlaatu-käsite tarkoittaa yksilön käsitystä omasta elämäntilanteestaan suhteessa omiin päämääriin, tavoitteisiin ja odotuksiin oman kulttuurin ja arvomaailman määrittelemässä viitekehyksessä. Siihen sisältyy sekä sosiaalisia, psyykkisiä että fyysisiä ominaisuuksia ja se muodostaa pohjan terveydelle. Terveys vaikuttaa vahvasti hyvinvointiimme, joka on taas yksi inflaation kokenut sana.
Miten tämä kaikki liittyy sitten ravintoon ja ruokailuun? Määriteltäessä dieetin terveellisyyttä, tulee siinä huomioida varsinaisen painonpudotuksen lisäksi paljon muutakin. Oikeastaan usein painonpudotus on merkki terveellisesta dieetistä oikeilla rakenteilla. Jakaisin terveellisen dieetin seuraaviin kohtiin:
- emme joudu ajattelemaan ruokavaliotamme edes päivittäin
- tukee normaalia arkea
- ei rajoita sosiaalista elämäämme
- ei aiheuta pysyviä eikä väliaikaisia haittoja henkiseen eikä fyysiseen terveyteemme
- poikkeavuudet eivät vaikuta ruokavalion toimivuuteen
Tätä miettiessä harvan painoluokkaurheilijan ruokavalio varsinkaan painonpudotuskaudella on terveellinen, kehonmuokkauslajeista puhumattakaan. Korostan edelleen, että ruokavalio eli dieetti ei tarkoita samaa kuin painonpudotus.
Kun halutaan parantaa elämänlaatua ja luopua ylimääräistä kiloista tulisi puhua elämäntapamuutoksesta, ei painonpudotuksesta. Laihdutuskuuri ei ole koskaan pysyvä ratkaisu vaan ainoastaan erityisistä syistä suoritettu pikaparannus.
Ajatellaan asia toisin. Jos lääkäri hoitaisi aina vain oireitaa eikä vaivaa, emme paranisi koskaan. Jos päänsärkyyn otetaan aina burana, eikä selvitetä päänsäryn syytä, emme loppupeleissä koskaan pääse eroon aiheuttajasta. Ylipaino on vastaava tila. Jostain syystä kehomme kerää ylimääräistä rasvaa, joten tavalliseen elämäämme tulee tulla muutos, että tätä ei tapahtuisi. Ratkaisu ei ole 700 kcal dietti, koska näin emme voi elää loppuelämäämme.
Ongelmana eivät ole ne, jotka tämän 700 kcal dieetin voivat viedä läpi, tämän jälkeen nostaa kaloreita maltillisesti ja löytää tuon terveen elämän lähtökohdat, vaan ongelmana ovat motivaatiopulassa rypevät tai sairaalloisen lihavat, joiden diagnoosina on jo verenpainetaudit ja sokeritaudit. He katsovat televisiosta painonpudotusohjelmat ja toteavat ne aivan liian vaikeaksi. Monet painonpudotusohjelmat antavat vääristyneen kuvan siitä, miten terve ruokavalio muodostetaan.
Keräsin viimeisen kahden viikon aikana listaa siitä, miten nämä ”hyvinvointiohjelmat” kehoittavat
Älä syö värikkäitä kasviksia, ainoastaan vihreitäVälttele kasvatettua lihaa, syö vain riistaaÄlä syö viljatuotteitaÄlä syö sokeriaÄlä syö hedelmäsokeriaKäytä vain luomuaKaikki laihtuu jos vain haluaaLiiku enemmän
Leikkaukseen valmistavilla sairaaladieteillä syödään tuo 700 kcal. Sitä saa jatkaa maksimissaan 2+ 2 vkoa, jonka jälkeen kaloreita on pakko nostaa. Muuten voimme sanoa hyvästit hormonitoiminnallemme. Kuitenkin televisiossa voidaan surutta laittaa kilpailijat laihduttamaan aivan naurettavilla kalorimäärillä kuukausiksi vain siksi, että saadaan nopeasti paljon painoa alas ja saavutetaan mahdollinen palkinto.
”Suomessa 20-64-vuotiaista 56% on ylipainoisia. Tomi Kokko haluaa parantaa nämä kaikki aamuviiden kahvilla. ” – Oulun yliopiston paneelikeskustelu
Mutta eihän se olisi mediaseksikästä tehdä ohjelmaa ihmisestä, joka aloittaa liikunnan askel kerrallaan ja parantaa ruokavaliotaan pikkuhiljaa. Yleensä ensimmäinen vaihe on vaihtaa kaloreiden koostumus ja opetella syömään terveellisempään ruokaa. Kehon koostumuksen muuttaminen on pitkä prosessi, joka vaatii malttia. Varsinkin jos halutaan säilyttää tämä muutos jatkossakin.
”Eihän se ole mitään elämää, jos jokaista suupalaa pitää miettiä”
Ei niin ja siksi on aivan turha suunnitella ruokavalio, joka tuntuu taakalta. On sääli, että tällä hetkellä itsetuntoa määrittää se, montako tykkääjää pakarakuvilla on instagramissa. Tämä lisää edelleen väärinymmärrystä ruokavaliosta. Totuus on, että 50-vuotiaana ei enää tarvi näyttää 20-vuotiaalta. Hyvässä kunnossa voi silti olla, vaikka keho kokisi muutoksia.
Monet painonpudotusohjeet nojaavat vain ja ainoastaan nesteiden pudotukseen. Maailmassa, jossa otamme joka päivä selfien instaan, on tullut pakottava tapa olla kuivassa kunnossa koko ajan. Nesteet koetaan pahaksi turvottajaksi, jolloin keho on turvonnut ja tehoton. Kuiva keho rasittaa aina harjoitellessa niveliä enemmän ja lisää loukkaantumis- ja ylirasituksen riskiä. Painonnostajan näkökulmasta pienessä hiilaripaineessa nostaminen on maailman paras asia, sillä keho on nopea ja terävä. Lihaksisto toimii tuolloin hyvin. Jokainen gramma hiilihydraattia kerää nestettä. Jos olet totuttanut itsesi vähähiilihydraattiseen ruokavalioon, muutos saa aina aikaan turvotusta ja tukkoisuutta. Se ei kuitenkaan ole lopullinen tila, vaan meidän elimistömme tapa vastustaa muutosta. Kun olemme tottuneet monipuoliseen ruokavalioon eivät tankkauspäivät tai buffetti-illat vaikuta enää kehoamme turvottaen, vaan yksittäinen suurikin lipsahdus kyetään purkamaan ilman ällöttävää oloa. Monipuolinen ruokavalio tukee tätä ja monipuolinen ruokavalio on esimerkiksi tavalliset ruokasuosituksemme.
Lisäksi monien laihdutusohjeiden taustalla ovat kalliit lisäravinteet, luomuruoka, riistaruoka sekä muu erikoisruokavalio. Onkohan näiden ohjeiden laatija koskaan miettinyt, että suurimmalla osalla suomalaisista ei ole varaa syödä näin puhtaasti? Ai niin unohdin. Ruokavalioiden tekijöiden tavoite on lähtökohtaisesti elättää itsensä tällä. Silloin ei köyhien pöperöt kiinnosta. En kuitenkaan väitä, että puhdas ruoka olisi pahasta. Minä olen onnellisessa asemassa saadessani nauttia Bosgårdin lihoja ja kasvikset saan suoraan tukusta. Puhtaasti luomun syöminen ja prosessoidun ruuan välttäminen on kallista ja aikaa vievää. Tällaisen ruuan pitää tuoda paljon hyvää elämään, jotta muista menoista ja ajasta pystytään luopumaan. Minulle keho on työväline, joten siihen panostaminen on valinta, joka tuo lisää onnistuneita nostoja elämään.
Elämästä pitää nauttia. Jokaisen ihmisen tuleekin löytää kultainen keskitie sille, missä menee raja, milloin ruokailun ja urheilun lisääminen eivät enää tuo nautintoa elämään. Terveys on suuri tekijä hyvinvoinnissamme, mutta terveys koostuu myös henkisistä osuuksista. Näiden vaaliminen on aivan yhtä tärkeää, oikeastaan tärkeämpää, kuin sikspäkin tavoitteleminen.

Urheilijoiden ruokavalio noudattaa lähes poikkeuksetta yleisiä ruokasuosituksia
Työharjoittelussa eräs iäkkäämpi naishenkilö kysyi minulta, miten sitten pysyn painoluokassani, onko se hirveän raskasta? Hänellä oli orastava aikuisiän diabetes ja verenpaineongelmia. Totesin, että ei. Kun valmistaudun kisaan, joudun syömään tarkemmin, jotta painoni laskee. Tavallisella harjoituskaudella syön aivan tavallista ruokaa. Syön normaalisti koulussa lounaan, ja mummilassa en ala valikoimaan paprikan sijaan kurkkua. Myös suurin osa muista urheilijoista syö aivan tavallistesti. Hän ihmetteli. ”Päivälehdet ja televisio tekee aina ruokavaliosta niin vaikeaa. Enhän minä halua sellaista viimeistä kahtakymmentä vuotta elämässäni”
Rahaahan näillä tehdään. Sehän on selvä. Tuskin massoja kiinnostaisi ”Annin elämänlaadun kohennus”, jossa käydään kävelylenkillä metsässä. Ei aamulla tyhjään mahaan, vaan silloin kun se sopii omaan rytmiin. Aamupalaksi juotaisiin tavallista pannukahvia ja kaurapuurokaan ei olisi luomua. Ruoka olisi sitä perinteistä suomalaista kotiruokaa jauhelihakastikkeella ja perunalla ja välillä sukulaisten syntymäpäivillä voisi kakkuakin syödä, kunhan se on pieni ja maltillinen pala. Kamalan tylsää kun kukaan ei huuda. Oma elämäni ei kylläkään ole näin auvoista, mutta ammattiurheilijan arki harvoin on kuuluisaa wellness-elämää. Se on enemmänkin reikäverkkareita ja sateisia aerobisia.
Harva suomalaisista huippu-urheilijoista täyttää aamupalansa makalla, pähkinällä, voimajauheella, vihreillä yrteillä, mintun lehdillä ja itse poimituilla kirsikoilla. Toki monet voivat sanoa, jos näin tekisimme, tulokset olisivat suurempia. Ruokavalio on iso osa palautumista, mutta tärkein on, että syö hyvin, terveellisesti, puhtaasti ja RIITTÄVÄSTI. Liian pienet kalorit tappavat elimistön toiminnan, ei superfoodien puuttuminen. Toki painonpudotuskaudella on tärkeää käyttää vastustuskykyä lisäävät komponentit hyväksi, mutta perustaa niiden päälle ei tarvitse rakentaa.
Oma ravintovalmentajani Hanna on tehnyt jo vuosia töitä sen asian eteen, että oppisin tekemään arjessa oikeat ratkaisut ilman, että ne tuovat lisää stressiä tai pahaa oloa elämään. Terveellinen ruokavalio kuuluu osaksi arkea, ja se ei saa olla painonpudotuksellinen ratkaisu. Tällöin ravinto parantaa aidosti elämänlaatua eikä tuo siihen painetta ja ahdistusta.
Kiitos kun olet opettanut minulle edes hieman urheilijana, valmentajana ja tulevaisuudessa lääkärinä siitä, mitä on kokonaisvaltainen ravinto. Näillä eväillä (kunhan ne ottaa mukaan) jaksaa läpi tämän Oulunkin rutistuksen.
xoxo
Anni
Kaikki tutkimukset ja prosenttiluvut on nähtävillä joko THL:n ja/tai SOTKA.netin sivuilta.