Kivun ja säryn viikko.

Lähdin siis Manseen sunnuntaina ja maanantaian minua odotti kyljen odottamaton piikitys mustan pien muodossa. No, selvisin lyhyesti 10 min tapaamisesta varsin mallikkaasti, mutta sieluni kaipasi nopeasti toipumisapua. Auttavaan puhelimeen eli P.Utoslahdelle siis savumerkkejä ja treffasimme lounaan muodossa Koskikeskuksessa. Kevyen harjoitusohjelmien laadintaprosessin jälkeen kävimme ” ihan vain naisissa” katselemassa alennusmyyntejä. Ja vahingossa mukaani tarttui muutamat popot. Olen ollut hyvin kiltisi ja en ole tuhlannut rahojani hetkeen  kenkiin. Puolan reissustakin on jo monta viikkoa aikaa!

 

Ota kolme maksa kaksi tarjoukset on pahoja. En ikinä selviä niistä!

No siis asiaan. Kun oloni oli taas kaiken puolin pätevä hiippailin salille eli Nässylle. Voima asui taas Tampereella ja en pummannut yhtään tempausta! Toki rautaakaan niissä ei ollut kuin nimeksi, mutta tuntui hyvälle.  Kyykyt jäivät valitettavasti välistä, sillä tapojeni mukaan olin myöhässä ja olin lupautunut lähteä vanhojen ystävien kanssa katselemaan Leon uutta leffaa.

Olin hieman pettynyt. Wolf of Wall Street jos sen leffan nimi oli tuo, oli paljon hehkutettu ja ehkä odotin liikaa. Olen aika skeptinen Leonardon näyttelytaitojen suhteen, joten jos ohjelmaa ei olisi hehkutettu olisin voinut ilahtua vaikka positiivisesti. Mutta ei niin ei…

Olen ehkä tullut vanhaksi. Pelkät huumeet, seksi ja tolkuton viinankäyttö ei teekään elokuvasta enää hyvää. Taas uusia tapoja huomata vanhenneensa:

1. Reeneistä ei palaudu kunnolla

2. talvella on kylmä

3. Lasillisen juominen kotona toimii paremmin kuin kuppilassa

4. Kauhuelokuvat tuntuvat iljettäviltä

5. Julkisten käyttäminen on vastenmielistä

6. Saan primitiivireaktion:  6.1. räkivistä teineistä, 6.2. Huonosti käyttäytyvistäteineistä 6.3. humalaisista teineistä

7. Kuuluminen “omistavaan” luokkaan.

Onneksinämä ovat vasta alkukantaisia oireita, ja edelleen reenaan Pingupaita päällä ja käytän pinkkejä tennareita. Täytyy tarkkailla, etten ole siis sairastumassa enempää.

Tiistaina jatkoin tätä tuttua kivun ilmapiiriä ja piipahdin moikkaamassa Marko Panua ja avasimme pikkuisella väkipakolla epäkkäiden kalvot. Ai että kun teki hyvää. Vedet valuivat silmistä, mutta pääsärky häipyi. Onneksi iltapäivä meni mukavasti Paklaamossa ja oli aika lähteä kotiin katsomaan omien nostajalapsukaisten tekemisiä Herttoniemeen. Edessä olisi siis päivä pari kevyempää reeniä.

Torstaina lähdin Vierulle reenailemaan ja sieltä muutama video. Mitään spesiaalia ei tapahtunut, paitsi Annan kaunis 2x 80 tempaus. Mur! kyllä mäkin vielä joskus opin.  Itselläni oli muutama mukava valonpilkahdus työntöjen muodossa, mutta väsyneissä merkeissä matkattiin edelleen. Onnellisin asia tältä viikolta taisikin olla Pauliinan nousu maajoukkuerinkiin. Sain ihan valmentajan toimesta ilmoituksen, että pitää toimittaa liittoon nyt tiettyjä papereita :)

Ihan kuin itse olisin onnistunut !

Mutta loppuun siis vähän tempausviritelmiä. ehkä se siitä vielä joskus aukeaa! Koitan kirjoitella tasaisesti, jokseenkin edessä häämöttävä muutto saattaa sotkea haaveilujani.

Mutta eikai tässä. Pitäisi lähteä tempaamaan… 5 minuutin päästä on “aika”. Tai syön ehkä vielä nopean välipalan ja juon kipon kahvia ja sitten. tai siis hetken päästä.

Ennen kuin tanko jäähtyy!

Anni

ps. SMt on täällä. ihan pian. onko ok alkaa jo nyt ihan vähän jo jännittämään????