HUOM! osa kuvista voi olla vinksallaan ja tekstit miten sattuu, sillä kirjoitin tämän padilla. Syy löytyy tekstistä :)

korjailen matkan varrella.

Koska mursin sormeni sunnuntaina 27. päivä, alkoi viikko kyllä aika v*****sesti. PM-kilpailuiden jälkeen olen odottanut itseltäni sitä nousevaa tuloskuntoa ja siellä tehdyt helpot 88-107 lupailivat hyvää ajatellen Houstonia. Toisin kuitenkin kävi. Ensin PM:ien jälkeen tulin kuumeeseen, alle 4-5 reenipäivää ja sitten lähti alamäki. Hermotus oli aivan tiltissä, Check my level tulokset hipoivat pilviä ja olo oli kuin lumiukolla.

Edellinen viikko oli tosiaan mennyt levätessä. Ennen tuota onnettomuutta pidin koko lauantain lepoa, perjantaina olin Tampereella näkemässä ystäviä ja Marko Panulla avaamassa faskiat ja maanantai oli tarkoitus startata paremmin mielin. Olinhan onnistunut Rovaniemellä pummaamaan KAIKKI yli 90 kilon työnnöt ylöstyönnöistä puhumattakaan. tempauksessa suurin rauta oli 70 kiloa ja sekin tapahtui viikko PMien jälkeen.

—

ei auttanut. Maanantaina hilpaisin Rusalle, sormi paketissa ja onnellisena hyvin nukutun yön jälkeen. Sain Beddit:iin ensimmäisen 100 pisteen ylityksen, mutta myönnettäköön syynä olleen kipulääkityksen. Sain hyvää palvelua Munkkivuoren Dextrasta, ja lääkäri totesi, että nosta kipua vasten eli jos sattuu älä tee.

Tempaisin muutaman sarjan 35-40 kilolla pukeilta. Pelottavaa se oli, sillä en tiennyt yhtään miten käsi reagoi yli menneisiin nostoihin.

—

Maanantai 28.10.

Tempaus pukeilta py

6x3x35

Pystypunnerrus

1x8x40

4x5x45

Mahaa

—

Tiistaina päätin ryhdistäytyä taas ruokapäiväkirjan suhteen, jota jaksoin kirjoittaa tasan päivän. Syön joka päivä samalla lailla, joten on

todella vaikea ollut motivoitua näpyttämään samat aamupalat joka aamu sinne appikseen. (Terkut vaan Hannalle, tiedän että oon luvannut tsempata! Koko ajan eteenpäin ;) )  Menen tämän alkuviikon nopealla temmolla, sillä aloitin varsinaisen viikkoni vasta keskiviikkona

Tiistai 29.9

RTe pukeilta

3x 55, 57,5 60, 62,5   (2+0) 62,5 (2+0)

Allemeno Niskantakaa

2x 70, 72 (1+0 ja takaa yli, tulipahan sekin kokeiltua), 72, 75, 80

—

Tämä oli siis aamureeni. Normaali aamureeni tapahtuu 10-11 välissä, ja nykyään on mukava kun ei tarvitse reenata yksin. Pauliina on ollut paljon jakamassa aamujani, ja tiistaina sain tosiaan nauttia Pauliinan seurasta. Aika orpoa siellä muuten oli. Aamureenin jälkeen lähdin Rusalta suoraan käymään moikkaamassa vanhaa työpaikan väkeä. Kävimme kimpassa lounaalla. Olen muutenkin yrittänyt pitää viime aikoina enemmän kiinni sosiaalisesta elämästäni. Kun elämä pyörii salin ja ruuan ympärillä, on äärettömän tärkeää välillä puhaltaa happea.

Iltareeni:

Kyykky ilman mitään tukia

3x 125, 130, 135 0x 135 hups

2x3x 125

Julle

4x 85, 85, 85, 85

Ihme eukko, totesi Tatu katsoessa  kyykkyjä. Minulla on paha tapa välillä unohtaa miten nostetaan. Se on asenne ongelma. Helpon sarjan päälle usein tulee napattua tanko löysänä selkään ja sitten humahdan kyykkyyn ja jään sinne. ilman että mitään tapahtuu.

Keskiviikko aamulla heräsin  08:30. Aamupalaksi oli valmistunut kaurapuuroa. 50g hiutaleita, 100g raejuustoa ja mehukeittoa. Kylkeen 2 siivua ruisleipää voilla (joo anteeksi taas Hanna, mä oon laittanut 4 g voita leivän päälle aamuisin tai välillä ei voita ja 6g juustosiivun ).  Tämän kiskasen naamaan vitamiinijuomalla. Juon joka aamu Skipin Megaforcea 2tl, 20g BCAAta, 8g Glutamiinia yhdistettynä c-vitamiini/sinkki ja Berocca poretablettiin). Juon sen ja mittaan Check My levelin. Yleensä tässä kohtaa Mika on jo viestittänyt, muista CML. Reenini suunnitellaan yleensä päivittäin. Isot linjat tietenkin on tiedossa, mutta reenien sisältö ratkeaa pitkälti sen mukaan, miten herkässä kunnossa olen.

Viikon 40 nopeudet olivat huonoja. Tai no, hyviä, mutta koska en ottanut normaalia rasitusta reeneistä, näytti käyrät juuri siltä, miltä ne näyttävät reenin ollessa liian kevyttä.  CML nopeuskäyrä tulisi olla sinikäyrää, mutta jos reeni on liian kevyttä, ei hermostolliset vaihtelut tapahdu normaalisti ja kyllähän tuo näkyi reenissä.

Ja niinhän se kännykkä piippasi ja päivän reenit oli selvillä. Aamureeninä hipsin yksin salille pyörällä.

Ke 30.9.

RRV (eli raakarinnalleveto)

1x 80,85 (video),85

3x 75,75(video)

Vauhtipunnerrus

3x 55,60,62,65,65

—

Olen todella huono vauhtipunnertamaan. Se ja ylöstyöntö ovat olleet sellaiset negatiivisen ajattelun kohteet. Tulen aina huonolle tuulelle kun teen niitä. Siksi päätin asennoitua toisin. Pyrin tekemään sarjoja, jotka tiedän onnistuvan. En murehdi jos nosto on huono vaan pyrin olemaan tyytyväinen jo pieniin onnistumisiin. Olen ymmärtänyt myös sen, että positiivinen ajattelu on uskomattoman suuri voimavara. Siksi olen paljon kesällä opetellut lopettamaan seinääntuijottelut ja itkemiset ja alkanut nauttia tekemisestä. Se on kuitenkin vapaaehtoista ja kukaan ei pakota minua nostamaan.

Aamureenin jälkeen tepastelin kaupan kautta kotiin. Normaalisti syön Bosgårdenin lihaa, mutta olin unohtanut  laittaa sen sulamaan ja minun oli pakko saada syötyä ennen iltareeniä.  Rakastan sieniä ja rapuja. Voisin elää sienillä, mutta kotona todetun kommentin mukaan “niiden syöminen on turhaa, sillä eihän niissä ole mitään”.

Syön ennen reeniä kaksi aamupalaa. Tuon puuron, josta kerroin ja lisäksi puolentoista tunnin kuluttua (jos en tee aamureeniä tässä välissä) rahka/mysli/marja-yhdistelmän. Kahvia juon aivan liikaa.

Ateriani sisältää noin 200g lihaa, 70g riisiä tai pastaa ja kasviksia pyrin syömään mahdollisimman paljon. Päivässä menee yksi kurkku ja paketillinen kirsikkatomaatteja. Lemppareita on lisäksi kukkakaali ja parsakaali. Lisäksi syön 5-7 hedelmää per päivä. Päivällinen ja lounas muistuttavat toisiaan. Välipalaksi syön rahkaa ja reenin päälle SKIPin Top Fuelin. Illalla viimeiseksi ohjelmassa on luonnonjugurttia marjoilla ja kauraleseitä sekä -hiutaleita. Kylkeen tulee 1-2 palaa ruis- tai kauraleipää. Päivittäiset kalorini ovat 2800(1-reeni) ja 3200 kalorin välissä. Näillä saan painoni pidettyä suht ylhäällä nyt, kun minulla ei ole kiire olla sarjassa.

—

Tiistai ja keskiviikkoreenit olemme tehneet nyt usein Herttoniemessä, sillä Crossfit Herttoniemellä on koko syksyn kestävä punttikoulu, ja käyn siis opettamassa 20-21 painonnoston saloja. Ryhmän koko on 8 henkeä ja meillä on tiistain ja keskiviikon ryhmät. Koululaiset saavat vapaasti vierailla eripäivien ryhmässä. En yleensä vedä punttiksia yksin vaan olen huijannut Tatun tai Samin useasti mukaan.  Tunti onkin lyhyt aika, ja yleensä tiistaisin sekä keskiviikkoisin olen kotona vasta 21:45. Salilla tulee siis oltua silloin kahdeksan tuntia päivässä. Kotona pitäisi jaksaa vielä tehdä ruuat ja huoltaa kehoa.

Reenien välit menevät liian usein puuhaillessa. Tärkein olisi päivällä levätä, nukkua päikkärit ja keskittyä illan reeniin. Mutta en oikein vielä osaa. Rakastan siivoamista, työntekoa, puuhastelua ja touhuamista. Rauhoittuminen on itselleni todella haastavaa.

keskiviikon iltareenit

YT pukeilta

2x 90,92,95,97 (1+2),100 (1+0), 100 (0), 100

Selkäpenaa ja mahaa

Keskiviikon iltareeni oli niitä reenejä, kuin meinasi tulla kiukutus. Hemmetin ylöstyönnöt. Vaikka kuinka yritän asennoitua positiivisesti, rikkinäisellä sormella tehdyt reenit saivat veren kiehahtamaan. Tatun huutaessa ponnista ylöspäin totesin kesken sarjan “Turpa kiinni”. Olin pitkästä aikaa aivan törkeän huonolla tuulella. Kisoihin 7 viikkoa, käsi paketissa, hermosto jumissa, 135 kyykky jää pohjaan ja sitten vieressä pieni kalju punttipoika inisee 113 kilon tempauksen jälkeen.

No huh huh. Vieressä eräs Herttoniemeläinen vinoili tankokiukuttelun olevan masternaisten tauti, mutta kyllä se nuoremmiltakin sujuu.

.

Kävin puhaltamassa keittiössä hetken ja tönäisin sen 100 kiloa kahdesti. Ponnistin ylöspäin ja olokin helpotti. Paikalle lämmittelemään tulleet punttikoululaiset uskaltautuivat taas tulla juttelemaan. Oli aika aloittaa reenit.

Valmentaminen on aivan mielettömän mahtavaa puuhaa. Aika menee aina siivillä ja ihmiset ovat niin hyvätuulisia. paitsi temmatessa. silloin ei paljoa hymyillä. Huomaan välillä olevani liian ankara ja tarkka. Pyrin valmentaessa siihen, että valmennettavat voisivat välttyä niiltä virheiltä, joita olen itse tehnyt.

To 1.10

Aamureeni

tankojumppa

iltareeni

Tempaus

kakkosia, toinen maasta toinen reenistä

60, 65, 70, 72 (1+ yli) 75, 80, 80(yli) 80(yli) 80(yli) ja meni hermo

Tuon metallilastan kanssa nostaminen on aivan tuskaa. Remmit löystyy ja käännöstä tulee aivan paska. meni hermo ja aloin puhisemaan. Mika käski napata rautaa pois ja ottaa muutaman raakatempauksen. Sekin ärsytti. Teki mieli murista, mutta Mikalle sitä en uskalla tehdä. Ylijohtaja on tasan kerran korottanut ääntään minulle ja toista kertaa ei tarvitse. Teen kuten sanotaan, ja yleensä asioilla on silloin tapana lutviutua.

Raakatempaus

1x 45,55,65,70,72 75 pb (video)

Mika käski lopettaa 72 kiloon , mutta halusin yrittää. Hän totesi että ei mihinkään. Totesin, että 10e vetoa ja kävin kysymässä Robertilta löytyykö lainaan rahaa, sillä oma lompakkoni oli kotona. Normaalisti jos Mika toteaa jonkun olevan huono idea se pitää paikkansa. Tällä kertaa se kuitenkin kannatti. Monen vuoden tauon jälkeen tuuletin. fiilistelin ihan ja olo parani.

Torstain vietin Kivenlahdesta josta ajoin pakolliseen Annin rauhoittumispäivään Kirkkonummelle Jennin luo. Jenni on päättänyt pitää väsymykseni loitolla ja joka torstai ajan Ruotseille hengailemaan. Äärettömän puuduttavaa puuhaa vaan istua ja olla tekemättä mitään, mutta se on nyt osa uutta elämää. Olen myös merkannut kalenteriin pakollisia lepopäiviä, jolloin en tee mitään.

Perjantain piti olla rentouttava ja helppo päivä, mutta toisin kävi. Läppäri räjähti aamulla ja jouduin lähtemään Verkkokauppaan viemään sitä huoltoon.

Perjantai 2.10

RV 4x3x85

vahtipunnerrus

3x 55, 60,62,65,67,70

Rinnallevedot remmeillä olivat ihan kamalaa shaibaa, Vihaan remminostoja. Onneksi vauhtipunnerrukset tuntuivat kohtuu mukavalle. Lisäksi etureidet olivat aivan tukossa kyykyistä, sillä viime kertaisen kiron jälkeen hermotus on pelannut paljon paremmin selässä.

Minun piti mennä joogaan, mutta reeni venyi. Siivotakin piti. Lisäksi huomasin aamulla että olin unohtanut tehdä paperihommat. Aloin sykkiä niin koneesta kuului poks, Emolevy kärtsäsi uudesta koneesta… Tosi jees.

Tein sen mitä koin tärkeimmäksi eli siivosin. Taas näitä omituisia mieleni ihmeellisyyksiä, että siivouspäivä rauhoittaa mieltä. Jos asunto ja koti on siisti, monet murheet tuntuvat pienemmiltä. Eikä minulla onneksi ole edes oikeita murheita. Murtunut sormi on nimetön, jolla nostaessa ei tee mitään. Tietokonehommat voin säätää vanhalla koneella ja joogaan voin mennä keskiviikkona.

Lauantaipäivä meni Turussa. Silloin oli myös tankkauspäivä. Tankkauspäivä on edessä itselläni viikottain mutta olen yrittänyt pitää tankkauspäivän riisin ja puuron ilojuhlana ja skipata rasvat ja roskaruuat. Matkustaessa se on hankalampaa. Olen myös lupautunut mennä nyt säännöllisesti rasvaprosenttimittaukseen, jonka tulokset menee hannalle suoraan.

Tein sunnuntaina Ghetto Snatchin jälkeen kevyen reenin, joka piti tehdä jo lauantaina mutta polveni jumittivat ihan liikaa,

Sunnuntai 4.10

Tempaus

5x4x 55

JE

5x4x 80

—

Uusi viikkoi alkoi ja tiesin, että ruuvia oli pakko kiristää sillä edelleen CML näytti mitä sattuu. Kroppa ei ottanut mitään vastaan. Tänään oli edessä työntöjä, mutta aamu alkoi kevyellä jumpalla,

Maanantai  5.10

Tempaus nivusilta

2x 35, 45, 47,50,52,55

Tankojumppa

Maanantaina kävin myös  hoitamassa paperipolitiikkaa kirjanpitäjä kanssa ja tekaisin 8 litraa keittoa. Tiesin kyllä nyt jo että työnnöt eivät tulisi olemaan hirveän herkkää, mutta sain onneksi tehtyä. Pakko saada reeniä alle, jotta kroppa alkaa tuntua enemmän omalta… Edellisestä yli 100 kilon etukyykystäkin alkaa olemaan jo kuukausi.

Työntö

2x2x45

2×65

1x 80 (YT remmien kanssa oli niin surkeaa että meni hermo)

Heitin tuen pois ja päätin että nyt loppu.

1x 90,92,95,95,95,95,95

Työntöveto

3x 120,130,140,140,130

Pyramidimaha

10x 20,15,10 kg ja kaksi kierrosta

—

Tiitai 6.10

Aamu

rrv

3x1x85

2x3x75

punnerrustyöntö

4x3x45

—

Tempaus

3x 70,70,75,77, 80 (2+0) 80 pb , 80 (0) 72,5

JE (eli siis etukyykky)

3x 65,85,110,110,115,115,110

—

Vihdoin se nostokunto alkoi näkyä. Olen onneksi oppinut viime aikoina olemaan hermoilematta. Jos pelkää epäonnistumita nostaminen on törkeän vaikeaa. Kun unohtaa paskan fiiliksen ja ei tänään kulje- olon on 90% reenistä jo onnistunutkin.

Vaikka nämä viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet vaikeita odotellessa kropan käynnistymistä, olen koittanut innostua pienistä onnistumisista. 100 kilon ylöstyöntökakkonen, 75 raakatempaus, vauhtipunnerrusten helppous, jalan työkyky etc..

Ne ovat niitä pieniä asioita, josta pitää saada se hyvä fiilis, jos isot asiat tuntuvat tökkivän. Olenkin huomannut, että ainoa asia joka viime päivinä on nyppinyt on toisten salikävijöiden negatiivuus, Tekisi mieli huutaa; LOPETTAKAA! Halua itse keskittyä hakemaan hyvää fiilistä, sillä painonnostossa epäonnitumisia ja alisuorittamista tulee ilman hakemistakin.

 

 

Tarinan opetus : nauti jokaisesta reenistä, sillä koskaan ei tiedä mikä pakka prekaa ja et voikaan reenata. Painonnosto on kuitein vaan niin parhautta!

Loppuun vielä video viikon nostoista.